Daaliani joko se sinun aikasi koittaa

1. Syyskuuta

Vierähti tämä kesä niin vinhaan ettei oikein kerennyt mukaan. Kesä alkoi jo toukokuulla tuntu oli kuin kesäkuun. Nyt syksyllä se alkoi  jarrutella elokuun jatkuvat vesisateet ja viima, loppu elokuu tuntui syyskuulta - vielä muutama lämmin päivä ja on tunnetasolla alettava psyykkaamaan itseään pimeyden ja kylmyyden aikaan. Mutta vielä hetki lämmitellään eivät ole sentään kurjet meitä vielä jättäneet.

tomaatti rutto

 Pistetääs viimeset purkkiin.
Tänään laitoin tomaattimaan matalaksi. Jatkuva kylmyys sai minut ylisuojelemaan tompat ja pidin niitä liki jatkuvasti harson alla tiukasti, että nuo punaposket alkaisivat valmistumaan. Juu kyllähän ne valmistuivatkin - Nyt tulee viisaus jossa on ymmärrys. Tomaatti on sitten perunan sukulaiskasvi ja saattaa saada ruton. Itselleni muistiin laitan, että liiallinen peitteleminen saattaa sitten yhdessä loputtoman märkyyden kanssa saada aikaan juuri tuon ikävän taudin tomaatteihin. Tässä esittelen osaa sadostani joka ei niin katseita kestäisi. Homma nimeltä Rutto.

Huomasin että satoisammassa lajikkeessa nimeltään Balkonstar oli huomattavasti enemmän ruttoisia tomaatteja kuin rinnalla kasvaneessa Voyagessa. Aika jännä juttu yleensä lajike joka on kirpeämpi maultaan ns. talouslajike selviää maailman tappiin ja makeat lajikkeet sulavat tassuihinsa jos ongelmia tulee. Näillä lajikkeilla se oli päinvastoin. Chocolate cherrykin kärsi jonkinverran rutosta, mutta suhteellisen pienillä. Sensijaan Chocolate lopetti tomaatiensa kypsymisen liki heti kun aurinko ei antanut energiaansa riippumatta harsotuksesta, siitä tuli jo senkin vuoksi pienisatoinen.

Yrttiselleriä kuivumassa

Allrightia Yrttiselleri riemastutti mieltäni runsaalla syyssadolla. Sen voimakasarominen vitaalisuus viittasi kuivatettavaan yrttiin. Niinpä pistin ne hirteen ikkunani yläpuolelle. Kuivuivat erittäin hyvin ja saan niistä kivaa säväriä soppaan ja vaikkapa sämpylöihin.

Aina niin armas Porkkana on ollut minua kohtaan myös sääliväinen ja tuottanut pulleita juurihedelmiä. Makea ja rapsakka lajike tuo Berlikum 2. Esimerkiksi sellainen salaatti johon raastetaan porkkanaa ja suippokaalia pääsee miltei kuningasten ruoan rinnalle makeutensa ja suussasulavuutensa vuoksi.
Sitruunatimjamin lahjoi minua tänävuonna erityis suurella sadolla. Samoin jo 15v tarhassani reunakasvina ollut saksalainen mansikka Rygen oli erityisantelias tänävuonna vielä aamulla maistelin Rygenin jo hieman syksyn makuisia mansikoita. (Rygenissä pitäisi olla saksalainen y)

Porkkana Morot Berlikum2

Kiurunkukka kukkii vieläkin kiitollisin sinisin kukin. Vetää edelleen näin syyskuullakin perhosia ja tarhamehiläisiä puoleensa. Aivan sitten vähääkään huomaamatta että, hei satoi tossa kuukauden päivät ja oli väleen aikaa viileetäkin. That´s my girl !

Syksyn tullen ovat astuneet areenalle sinivioletti syysasterini. Rakastan kukkia jotka ovat sekä kauniita, että hyödyllisiä. Tätä ei nyt voi syödä, mutta herrasväki Neitoperhonen ja Amiraaliperhonen kyllä käyvät mielellään Asteriterasilla. Siellä he herkuttelevat ja henkeviä keskenään seurustelevat.
Minun uteliaisuuteni saa heidät helposti varsinkin Amiraalin vaivaantumaan, siksi en ole yrittänyt häntä edes filmata.

Kun osa kylvökukistani ovat pääpenkistä luovuttaneet homeen vuoksi, on Reseda näin syksyllä oikein röyhähtänyt kukkaan. Olen monena vuonna sitä kylvänyt ihan vaan haistaakseni että haiseeko se niin hyvälle kun väitetään, muuten haisee kyllä. Se ei ole milloinkaan oikeastaan näyttäytynytkään kylvöksilläni, paitsi tänä syksynä. Vau sitä työntyy joka suunnasta penkkiä. Ilmeisesti sillä on hieman erityinen maku kesäsään suhteen ja se tuntuukin nauttivan kosteasta ja kylmästä ja muiden kukkien kuoleman lemusta. Noh makunsa kullakin, hyvä vaan että kukkii nyt sitten kuitenkin joku.

Olen katsellut tuossa parvelaatikossani kasvavaa kesäleimua. Ajatella, että joku tuollainen kesäleimu saattaa kukkia noinkin pitkään ja ihan vaan parvelelootassa. Tuo kirkkaanpunainen lajike on kaikkein vahvin. Kun siitä nyppii aina välillä kuihtuneita kukkia pois niin se aloittaa jälleen nuppujen teon. Se on sellainen remontoiva kasvi. Heh tuo oli jälleen sellainen sivistyssana tuo remontoiva, heh niinkuin se kukka nyt mitään remontoisi, vaan kyllähän se tietysti remontoi sehän remontoi uusia nuppuja :-)

Rohtosalkoruusu elää ja loihti itselleen ensimmäiset kukat tänäaamuna. Se on hyvin pitkä hojo tuossa Zinnioiden edessä tuulessa huojuu, tuin sen ettei katkeaisi. Ensi keväänä saatan laittaa sen enemmän johonkin seinänviereen, toivon siltä paljon. Samoin Anis Iisoppi on hengissä ja muodosti pienen kukankin. On hyvä jos ne talvehtisivat ja saisivat juurilleen voimaa sillä ensikesänä sitten nähdään mitä nuo kaksi oikein ovat kasvejaan. Niin se yksi Adonis josta odotin paljon ei sitten nostanut taimipurkista ensimmäistäkään karvaansa. Ois ollut kevät penkissä söpö keltainen kaunistus.

Tässä tämä nyt sitten tältä kesältä oli jälleen. Jospa anoisimme EU:lta pidemmät kesät että olisi edes puolisenvuotta täyden kukinnan aikaa.

Toivotan kaikille kirkkaita syyspäiviä ja käykäähän sienessä, sientä on tänävuonna paljon metsissä So long see you honey !

Elokuu sun tuoksus tuntea saan !!!!

Sirkka viulun virittää, 

soittojansa sirittää.

Ilta hämyyn kietoutuu, 

onkohan jo elokuu.

Tiikerililja (Lilium lancifolium)

11. elokuuta

Tämän vuoden elokuun alku on ollut kovasti kosteaa sorttia, pieniä sateen pirahduksia tulee pitkin päivää eikä ihan ukkosettakaan ole selvitty. 

Hmm... mistä lie onko sateen mukana tullut harmaahometta joihinkin kasveihin. Kylvämäni auringonkukka -  osa homehtui ja mätäni, Zinniassa jokunen kakkoskukinta pois homehtui, kesäfloksini, joka on ruukussa sain pelastettua leikkauksin, Kesädaaliassa sitä on ja se vaikeuttaa kukintaa. Ilman suhteeton kosteus sen saa aikaan homeitiöiden kanssa.

Mutta käydääs hieman läpi tähänastista. 

Karpaattien kello

Tomaatit lajikkeeni Balkon Star, runsassatoinen, tämä tomaatti on selvästi säilykelajia, siinä on sellainen hiemasen kirpeä maku ja se on hyvin satoisa se saa myös hyvin hedelmiään kypsiksi. Voyage laji jää selvästi heikompi satoiseksi mutta hedelmän maku on pöytälajia, pehmeän aromaattinen. Tähänaikaan vuodesta poistetaan kaikki uudet kukinnot. En ole vielä alkanut typistää hedelmäterttuja sillä jotenkin odotan että syksy saattaisi olla vielä pitkä ja lämmin. Kesä alkoi tänävuonna jo toukokuun helteillä, mutta jos se kuitenkin vielä pitäisi myös pitkän ja lämpimän syksyn, toivotaan :-)

Hunajakukka on sitten ihan vaan peltokasvi kertakukintainen ja hyvä maanparannus- että kimalaiskasvi. Sen kukinta-aika on noin kuukausi jonka jälkeen sen korsisto ruskettuu täysin. Mutta ihan mielenkiintoinen kokeilu, kuuluu puutarhan hieman sivustomman alueen kasveihin, ei paraatipaikalle johon minä sen asetin. Niitin sen tänään alas parantamaan maata ja laitoin tilalle upeakukintaisen syyskrysanteemin. Oppi ja ikä kaikki.

Krysanteemi

Daaliat ovat alkaneet kukkimaan. Hieman arasti ja hitaastikin ovat rouvat tänävuonna penkistä nousseet, mutta somistetta tuntuu löytyvän. Paljon nuppuja tietää paljon kukkia. Daalia onkin kasvi joka on laitettava aina lähelle pääovea ja kulkureittien varteen. Sellaisissa paikoissa se saa osakseen ansatsemansa ihailun ja luo virkistystä ihmissieluun joka tässä maailmanajassa näkee ja kuulee niin paljon pahaa tapahtuvan. Siksi on puutarha tärkeä - siksi ovat kukkameret kotipihoissamme voimanantajina ensiluokkaisia.

Porkkana (Morot Berlikum2) tuottaa upean ja terveen sadon tänäkin vuonna. Se tarkoittaa sitä, että myös ensivuonna löytyy penkistäni area porkkanalle. Maustekasvit menestyivät tilliä lukuunottamatta hyvin, tilliin iski tietenkin, semmoinen tillihome, ensimmäisen niiton jälkeen ei odelmaa, kylvin uutta nousi taimelle, homehtui. Persilja ei kuitenkaan pettänyt eikä yrttiselleri. Basilika ei mitenkään hehkuttanut, mutta kasvuunpäin on näin syksyllä.

Sipulikoi purjossa

Ja sitten haukutaan purjopenkki. Kassokaas ny häntä - siinä se vaivalla kasvatettu taimikko nyt kukoistaa, on lehteä sinne ja tänne on taidetta lattiasta kattoon. Todennäköinen vieras on sipulikoi, mutta kyllä se sentään sai pahaa jälkeä aikaan. Normaalisti kymmenestä taimesta olisi tullut koko talven sipulit. Heh no onneksi marketista ei sipuli lopu ;-)

Jos elämä muuten tuntuu potkivan niin voi aina kääntyä tovereiden tillinsiemen ja korianderin siemen puoleen. Näistä tulee aina kiva sato. Niin vähättelemättä ensinkään palsternakkaa. Se on aina ollut ja niin on nytkin järkähtämättömän vakaasti kasvava herkku. Vaikka tuhat kaatuisi ympäriltä niin  palsternakat jatkavat kasvuaan. Maustekasvina se on luxusluokkaa pataruokiin ja keittoihin laitettuna.

Kurkkuyrtti (borago officinalis) viihtyi hyvin ja kukki erinomaisesti ja kukkii vieläkin, lentäviä se vetää yhtä hyvin kuin Veronica ja Phacelia. Siitä sanottiin, että sitä voi syödä ja se maistuu kurkulle. Tuotanoin ikävä realitotuus on kuitenkin se että se on niin piikikäs ettei sen ohi edes ole mukava mennä hipaisuetäisyydellä, saati että työntäisi sitä suuhunsa. Sen maku kyllä on kurkkumainen. Tämän kesän kokeiluksi jää tämäkin.

Idän ampiaisyrtti lähti hyvin käyntiin. Ensi keväänä minä siirran sen tuohon kukkapenkin syrjään siinä se saa jälleen ruokkia seuraavaa kimalaiskantaa ja antaa iloista mieltä katsellen meitä korkeuksista sinisillä kukillaan. 

Loppukesän yllättäjä oli viimevuotinen petunia. Olin sitten menneenä kesänä tyhjennellyt parvekelaatikot näköjään kukkapenkkiin ja sieltä sitä nousi viimevuoden siemenistä punaista petuniaa ja purjopenkistä sinistä petuniaa. Koskapa en ollut täysin tyytyväinen miljoonakellooni joka tosin oli kaunis, mutta jostain syystä se vaikutti kukkiessaan, ettei se nyt oikein ollut hyvillä mielin, vaan että aina oli jotain pielessä. (vuosien mittaan oppii lukemaan kukkia lehtien asennosta ja kukinnan terhakkuudesta) Viimeinen niitti sille oli kun karvaroin sen ripakinttuoksistoja odottaen uusien kukkien puhkemista - se ei enää tehnyt mitään se jäi nököttämään sellaisekseen, joko se hoitovirhe taas pääsi. Niin palatakseni aloittamaani juttuun petunioista, tuumasin että jos ne kerkeävät valmistamaan siemenensä saattaisin ehkä ottaa kuitenkin omaa petuniaa takaisin - puutarhuri tuntee suurta nöyryyttä suuren persoonan edessä -

Tänävuonna sain ensimmäisen kerran onnistumaan Resedan (Reseda odorata). Se on kieltämättä vaatimaton ulkoasultaan, mutta tuoksu siinä on hyvin pehmeän parfyyminen, möttiäisiä en nähnyt siinä päivällä vaikka oma nenäni tekikin penkkiin toistuvia vierailuja. Saattaa hyvinkin olla yöperhosten suosiossa.

Elokuussa ovat ihaninta hämyisät pehmeä aromiset yöt. Istua keinussa ja haaveilla kuunsillalla.

Kesän kauneuden lapsille soit

Dahlia 

24.7.
Kesä on edennyt kypsimmilleen. On sellainen tuntuma, että on alkanut mätäkuu. Kosteus ja lämpö tavottavat jopa öisen nukkujan. Pihakasvit ovat hieman erilaisia tänävuonna minulla on noita isoja kokeilualoja.


Kiurunkukka joka alkuun näytti vain vihreältä pöheiköltä on todella hyötynyt mätäkuun tropiikista, se on alkanut voimallisesti myös kukkimaan. Hienoinen tavanomaisuus kukintatyypissä saa paljon anteeksi, sillä viimeviikon baby-nokkosperhoset ovat kilvan viihtyneet sen sinertävissä kerrannaiskukissa. Jää nähtäväksi kuinka loppukesän perhoset innostuvat siitä.

Kiurunkukka (Gilia capitata)

Pussi Daalia avasi ensimmäisen upean kukkansa. Se on sellainen pussissa ollut juurakko jota myydään kaupoissa.

Alla Korianderi (Coriandrum sativum) kukassaan. En ole oppinut pitämään korianderin lehdistä mausteena, mutta kukinnon jälkeen niihin ilmestyy pieniä ruskeita siemeniä ja ne murskattuna ovat aivan upea mauste moniin kasvisruokiin, mm. sienikeittoon, johon se erityisen hyvin sopii.
Tänä vuonna on tullutkin hyvin kanttarelleja, aivankuin nenä päähän sopii tulla myös näistä koriandereistani herkullinen mauste sieniherkkujen kanssa.

Korianderi (Coriandrum sativum)

Pensaspapu tuotti tänään ensimmäisen satonsa ja kuten aina se oli runsasta ottoa. Vieressä kasvava sokeriherne sensijaan ei oikein riemuun repeä satonsa suhteen, kyllähän siitä toki saa apposia ruokapöytään, mutta pakasteeseen ei sitten enää riitäkän.


Tänään 24. päivä valmistui ensimmäinen tomaatti Balkon Starista. Se on ihan tavallisen näköinen punainen tomaatti. Balkon Starin vahvuus on sen matala koko näin luonnonoloissa jossa se joutuu elämään ja satoaan tuottamaan.

Chocolate Cherry kirsikkatomaatii on jo aloittanut satokauden, siinä on sellaiset tummat vihreäkantaiset hedelmät maku on samettisen pehmeä. Varjopuoli tuossa lajikkeessa on sen hulvaton sivuverso kasvu, sitä todella saa niittää jos meinaa että hedelmä kerkeävät kypsymään. Elinvoimainen on.

Voyage-tomaatti antaa vielä odottaa, siinä on myös paljon vihreitä kiiltäviä raakileita, kunhan valmistuvat.


Suurenmoinen ihastukseni Kuningaslilja on tuonut esiin upeat nuppunsa, ne pian meille avautuvat. Ihastuttavaa on myös kuinka penkissäni on orkidealilja pärjännyt, silläkin nuput.

Pensas papu

 Elokuuta pian odotamme, sillä näin tänään ensimmäisen neitoperhosen, ne ilmestyvät puutarhaani aina loppukesästä, toivottavasti tänävuonna suurena esiintymänä. Taidan olla vähän perhosfani, heh ;-)

Kuningas nupullaan
Lilium Regale

Minun pihastani on hävinneet sisiliskot ??? Minä pidin teistä, hei sisiliskot voisitte palata takaisin pihaani on täällä vieläkin paljon matoja ja ötököitä - teille oli kiva jutella ja te kuuntelitte. Maailma tarvitsee kuuntelijoita ! Sisiliskot palatkaa !





Kesäinen kukkapenkki reunustalla. Punaista kesä daaliaa, keltaista päivänkakkaraa, Kiurunkannusta. Siellä pitäisi olla vielä punaista kukontöyhtöä mutta kuvassa jäänyt kiurunkannuksen jalkoihin.

Zinnia Elegans

Zinnia Elegans

Ihastuttava Zinnia. 

Minusta tulee ihan kuningasmielinen 

Oi katso hänen kultaista kruunuaan. 

Se väriseos jonka kylvin toteutti todellakin sitä mitä halusin. Lord Nelsonin siemenpussissa oli kuva kerrannaiskukkaisesta Zinniasta, kylvöksestä nousi kuitenkin väriseos yksinkertaista Zinniaa ja juuri sitä kukkaista minä etsin. Sitä nousee eri väreissä tuossa taimikossani, tulen ottamaan jokaisesta hieman siemeniä. Saan niistä upean ryhmän etupenkkiin sivustalle hieman Daaliaa - Avot.

Kiurunkukka (Gilia capitata) on alkanut myös kukkimaan. Sen koko ja kukintaloisto on ollut pienoinen pettymys. Korkeuden 20 cm on kohonnut ainakin 35 cm:iin se peittää taakseen kukkia joita sen ei pitäisi. Kukinta on puskan kustannuksella myös vaisu. Saattaahan olla että typpilannoitus on ollut liiallista mutta onhan niitä aina ohikulkijoitakin. Ohikulkijaksi jää myös kokeiluni Punapellavasta (Linum grandiflorum) se ei nyt vaan oikein viihtynyt.

Pilari kataja (Juniperus communis f. suecica)

Tänäkesänä toteutin myös erään haaveeni. Nyt se on minulla! Pilarikataja (Juniperus communis f. suecica).
Ostin sen -30% alennettuun hintaan. Se nökötti yksin Taimiliikkeen hyllyreunalla ja minä sieppasin sen räyhäkkäästi kuin ahven saaliinsa - Jihuu it´s mine!
Tämä hidaskasvuinen puu on aina jotenkin tuntunut kuuluvan sielunmaisemaani. Sen katseleminen tuntuu omassa pihassani tosi hyvältä.

Oi eloa oi oloa kesäisen auringon hellimänä rakkaiden kasviystävieni ympäröimänä - mahtaako enkeleillä taivaassa olla yhtä ihanaa.

Yrttimaan aromit

4.7.

Yrtti sadonkorjuuta:

Oregano Major

Maustemeirami; tämä yksivuotinen ihanuus kannattaa kerätä ennen kukintaa ja varsinin ennen kuin siihen iskee sellainen mustalaikkutauti. Maustemeirami ”Oregano Major” on ihanan makuinen mauste joka käy salaatteihinkin sellaisenaan. Vaikka se kuuluu Oreganoihin niin se on kasvina hyvin hentoinen ja herkkä. Itselläni ei ole montakaan hyvinonnistunutta itsekasvatettua siemenkylvöstä ollut, siksi ostankin sen taimena puutarhalta. En laita kompostiin sairaita lehtiä, vaikka sanotaan, että komposti polttaa, siltikään en laita mitään pipiä omaan kompostoriini, joten kaikki mustalaikkuiset lehdet niin oregaanoista kuin basilikoistakin menee kunnalliseen :-)

vas. Thai-basilika -
oik. Isolehtinen basilika

Basilikat: ”Ocimum basilicum” Thai basilika ja isolehtinen basilika poikkeavat maussaan toisistaan aika paljon. Thai versio sopisi vaikka salaattiin hennon anisvivahteisen makunsa vuoksi, kun taas isolehtinen on lähinnä maustekasvi. Kummatkin ovat puutarhan purkkituotteita. Oma kylvösiemen on vasta ensimmäisellä lehdellään. Ostotaimista saa hyvän alun.

Rosmariini ”Rosmarinus officinalis” on tänävuonna näyttänyt upeutensa. Rouskautin melkoisen nivaskan siitä pakkaseen, jätin muutaman varren kukkaa pukkaamaan ja kimalaista ruokkimaan. Niinkuin kaikki kasvit niin lämmin ja sateinen kesä sopii parhaiten. Kuivan ja paahteen aikana näyttäisi vaativan varjostusta. Mahtavaa aromiöljyä täynnä.

Niin vaikka jo hetken kuvittelin että Yrttiselleri ”Apium graveolens” 'Gewone Snij` ei noussut, se kuitenkin nousi ja on muuten yksi tuleva suosikkikasvini. Ihanan selleriset pienet lehdet on ytyä eikä vie paljon tilaa. Kokeilen tätä kasvia kuivaukseen. Voimallinen.

Munkin yrtti

Tämä todella erikoinen mausteyrtti tuli minulle ostoskierroksella eräältä puutarhalta. Nimeksi sille kerrottiin vain Munkin yrtti. Tätä ovat muinaiset munkin käyttäneet mm. liköörin mausteena. Sen maku muistuttaa tervanmakua. Sopii hyvin lihamausteeksi myös pataruokiin - pitämän kokeilla joskus simaan voidaan saada melko viiveli maku aikaan.

11.7

Tillinkukinnon aikaa
Tilliä ja Veronikaa

Sokeriherneestä alkaa jo saada satoa ja pensaspapu on kukalla. Papu ja herne ovat sitten sellaisia kasveja että ei passaa laittaa juurikaan mitään lannoitetta. Maapohjassa on hieman kompostia, vältin hevosenkakkaraisrakeitten laiton keväällä, mutta sitten logiikka petti ja survasin niiden juurelle "yrttisoodaa" (rikkaruohoja sadevedessä liotettuna, kunnes hieman tuoksahtavat, että millekö? No kokeile niin aistit ;-) ja oitis niin papu kuin hernepenkkini ylikasvoivat. Lehdet ovat valtavat, mutta sato tulee jäämään melko pieneksi, koska papua ja hernettä ei pidä lannoittaa typpipitoisilla. Ja mikähän minuunkin taas hössähti?

Purjo ja porkkana ovat terhakalla kasvulla. Anansasmintun ja sitruunamelissan kanssa ei käytössä pärjää, niitä on ruettava silppuamaan pakastimeen. Mintun voi toki säilöä myös kuivattamalla nipussa jos ei haittaa että talvella vähän roskaa.

Sokeriherne

Tämä vuosi on ollut erityinen kukkakärpäs ja pikkukimalaisvuosi.
En muista että tällaista kukkakärpäsvuotta olisi ollut ikinä. Minulla on kukkakärpäsiä sisälläkin.

Muuten mielenkiintoista sekin, että silloin kun pihassa lentelee paljon kimalaisia, silloin ei ole yhtään tarhamehiläistä missään. Ja silloin kun kimalaisia ei ole lainkaan, silloin on paljon tarhamehiläisiä tässä minun pihassani.

Kesäkeijun aikaa

Heinäkuun ensimmäinen päivä

Hoya, Iso posliinikukka

Hyvää kesän aloitusta myös sisäkasviosastoltani. Tämäinen muutaman vuoden köynnöstä tehnyt  ystäväni iso posliinikukka oli avannut iloisen yllätyksen ikkunani kaunistukseksi.

Hunajakukka Phacelia on aloittanut kukintansa. Se on juttu jota olen odottanut. Etsin muutaman vuoden liikkeistä tämän siemeniä ja sitten löysin nettifirman josta saatoin niitä tilata. Pointtini oli lähinnä siinä, että tarjoaisin baarin möttiäisille jotka vierailevat kotipihallani, lähinnä odottaisin perhosia lisää, eteenkin Aurooraa, olen jonkin kerran sen nähnyt viimekesänä.

"Phacelia tanacerifolia" Hunajakukka

Yksi Zinniakin on jo kerennyt kukkaan sekä aivan ihana reunusneilikka mahtavine aromeineen.

Reunusneilikka

Suuresti ihastelen tänä vuonna punaista Ritarinkannusta "Astolat" joka suureksi ihmeeksi jaksoi pitää kukintansa pystyssä ja näytti koko upean kukkatöyhtönsä joka ylettyi miltei talon räystäälle asti. Tämän kasvin kohdalla täytyy ymmärtää että sijoittaa sen paikkaan jossa kukaan ei vahingossa syö sitä on jonkinverran myrkyllinen.

Astolat

Veronicat, Rantatädykkeet ovat aloittaneet kukintansa reunustaen vihannespenkin korokereunustan täysin piiloon. Ja tietenkin kirkkaanpunainen palava rakkaus se on jokakesä ihanana näky - you scarlet forever.

Veronica, Rantatädyke

Hieman juttua tomaateista. Kaikki "Balkon star", "Voyage", "Chocolate cherry", ovat lähteneet hyvin kasvuun. Ne ovat hyvinkin erilaisia. Ihanin vähähoitoisuutensa vuoksi on Balkon Star, se ei näytä olevan mitenkään reheväkasvuinen, kuitenkin raakileita on jonkinverran tulossa. Balkon tuntuisi olevan sellainen matalakasvuinen, puutarhureille jotka eivät jaksa kaikenaikaa olla sivuversoa nyhtämässä. Sensijaan Voyage ja CC ovat erittäin reheväkasvisia. Vähintään kerran viikossa ne on parturoitava ylimääräisistä varas-taimistaan. Heh, Voyage on jopa niin kasvuvoimainen, että maahan heittämäni varas lähti muutamanpäivän sisällä juurtumaan kasvualustaan, sillä oli oli oikeesti juuret niillä oksanpätkillä jotka oli laittanut juuristoon uuttamultaa tuottamaan. Voyage näyttäisi tuottavan hedelmän joka näyttää hieman pihvitomaatilta, nähtäväksi jää. Chocolate cherry on myös rajusti pensastava ja korkeakasvuinen lajike. Toivottavasti se jaksaa myös saada tomppansa valmiiksi. Jäämme odottamaan makuelämyksiä :-)

Persilja ja Tilli ovat antaneet ensimmäisen satonsa, salaattia syöden ei läski jaksa ja toin tulokkaan matkaltani rannikolta Thai-basilika. Saa nähdä miten tämä thai näin Pirkanmaalaisittain onnistuu.
Alla harjaneilikka.

Harjaneilikka

Kesä Jammaa

Wow, aivan upea Toukokuu vaihtui Kesäkuulle.

Balkon Star ja eka tomppa

Puska Hunajakukkaa

Levisia

Vuoripioni

Kesäkuun alulla oli suuri ihastukseni kohde pienet tomaatin raakileet joita ystäväni Balkon Star, Voyage ja Chocolate Cherry olivat yhdessätuumin alkaneet valmistaa.

Tormakasti nousi myös Hunajakukkani joka saa jatkuvaa ihailuani keskipenkissä, sekä upeakukkainen Levisia.

Talvi oli ollut rankaa, mutta kiitos pioni pikku-sisu, sait kuitenkin puristetuksi itsestäsi 3 kukkaa iloksemme.


Ihanat ruusuni Friesia ja Nostalgie eivät sitten nousseet joten ostin uuden setin Friesioita entisten paikalle. Istutus onnistuikin hyvin, ne olivat pirteämmät kuin niiden edeltäjät. Friesia on normaalisti hyvin talvenkestävää sorttia ja uskon että jos kesät niin ei varmaan myöskään talvet ole veljeksiä keskenään, ensitalvi on varmaan paljon normaalimpi ja kukat kestävät lumipeitteen alla alkavaan kevääseen.

Mahonia oli niin vaivalloisen oloinen ja suurimmaksi osaksi ruskettunut, että kuokin sen ylös. (se vasta homma oli, juuret olivat varmaan Kiinaan asti) Se penkki saa nyt olla sinällään tämän kesän. Ajattelinkin istuttaa siihen joko Nostalgieta ensikeväänä tai sitten Siperian ampiaisyrtti saa tosi paikan. Eräänä mahdollisuutena näin myös tässä penkissä Rohtosalkoruusulle. Mutta se nähdään ensikeväänä jos ollaan hengissä.

Kylvämäni Purasruoho on lähtenyt hyvin alulle. Revonhäntä luovutti. Sillä tuntuu olevan jonkinverran vaatimuksia, olen alkanut tuntemaan sen fiiliamallia. Kun se kylvetään niin aina suoraan penkkiin ja sen täytyy saada sekä vettä ja ravinteita reippaasti että joku kasvi joka suojelee sitä pikkutaimivaiheessa suoralta auringonpaisteelta. Mieluiten se menestyy näköjään puolivarjossa.

Raparperi on oikeesti iso, samoin viimekesänä istuttamani liperi, kiesus se on liki puolitoista metrinen. Mutta ei oo kauan, tuossa ennen juhannusta jos kerkeän miltään ötökältä leikkaan sen ja kuivatan lehdet soppa-aineeksi. Ei muuten tarvitse käyttää liemikuutioita kun on liperiä ja kasviksia rehustuksena.

Marjatan alppiruusu ei kukkinut tänävuonna lainkaan. Sillä oli kyllä nuput, mutta jossainvaiheessa se luopui niistä ja kasvatti pienet lehdet tilalle. Hmm... olivatkohan ne sittenkin pienet lehdenalku patukat...näyttivät kyllä nupuilta. Atsalea ´Onnimanni´ on lähtenyt hyvin kasvuun, minä sille lannoitetta olen antanut ja kivoja jutellut, toivossa että se mieltyisi kasvupaikkaansa.

5 kesäkuuta
Tänä viileänä pohjoistuulen päivänä, on muuten uusikuu, johon mennessä ei ole satanut yli kahteen viikkon, minä istuttamaan uusia taimia takapihalle.
Sinikuunliljoja (Hosta sieboldiana) (puutarhuri sanoi, että ovat valkokukkaisia tämä jää nähtäväksi)
Lapinnauhus, (Ligularia 'Hietala') Posliinirikko (Saxifraga x urbium) Verihanhikki (Potentilla atrosanguinea).
Toivotamma tervetuloa uusille hobiteilleni ja keväällä lasketaan hengissä olijat.

Syreeni on tänävuonna kukkinut sekä pitkään, että aikaisin, että runsaasti. Rajaojan pientareellemme on ilmestynyt pieni tuomi, saa nähdä saako olla. On se melko soma. Adonis Adonis joko pian nousisit.

24.6.
Minun mielestäni Juhannus, jota heitellään nykyään milloin millekin viikonloppulle saisi ajoittua oikealle päivälleen. 24 päivä ei ole oikeapäivä, vaan 21 on oikea sillä silloin on se aito kesäpäivän tasaus jolloin yö ja päivä ovat yhtäpitkät. Itseasiassa nykyään jolloin ei edes juhannuskokkoja polteta puolenyönaikaan niinkuin ennen vaan ehkä jossain ilta kuuden maissa on aivan sama koska juhannuksensa viettää. Yks viettää yhtenä päivänä ja toinen toisena ja suuri osa ei vietä juhannusta ollenkaan. No se siitä mielipideosiosta jatketaan melenkiintoisimpiin aiheisiin.

Ihanaa on aamuhetket. Kunpa voisi tuota kesäaamun tunnelmaa ottaa pussiin ja avata sitä aina välillä ankeina marraskuisina räntäsadeaamuina, nyt niitä tunneakkuja on ladattava ja nautittava joka tuoksusta. Runsaimmin tarhassani tuoksumaailman esittää tuo tuttu ja ihana Friesie-ruusu. Hänen aamuvoiteittensa tuoksu pysäyttää unisen nenäilijän ja antaa suloista hyvyyden -uskoa alkavaan päivään. Niinkauan kuin minulla on pienikin neliösentti omaa maaplänttiä tulee siellä aina kasvamaan Friesié.
Menin minä ulos uksestani ja menin minä eräältä puutarhurilta kysäisemään että mikähän kasvissa, Marjatan Alppiruusussa, on vikana kun se ei kukkinut tänävuonna. "Jos talvella ei tule lainkaan peittävää lumikerrosta, jäinen routa liki poltaa juuret, pakkasta liki 30 astetta tähän lisäksi - jaa että teidän Alppiruusuntaimenne on elossa ja tekee oikein lehtiäkin ei siinä mitään vikaa ole, kyllä se kukkii ihan varmasti kun kerkiää se on vaan odottaminenkin istuttajan homma." En tuolta kovasti hienpeittämältä maankaivajalta viitsinyt enempää kysellä kukkien elämänmysteriaa, ajattelin että jos minä sitten odotan ja menen vaikka kupilliselle kahvia - juu.